Joulun pienet ja kummalliset, mutta tärkeät perinteet

[Tiinu]

Tätä pitääkin miettiä vielä lisää, mutta ensimmäisenä tulee mieleen, että vielä näin aikuisiälläkin haluan pikkuveljeni olevan jouluaamuna samassa tuvassa heräilemässä.

Vaikka siis olemme jo lähempänä kolmekymmentä molemmat, olemme kasvaneet kuin paita ja peppu - nykyisin asumme kaukana toisistamme, joten jouluaamu on meidän hetkemme. Hetki, jolloin saamme jutella ja vertailla toisen kasvoihin ilmestyneitä ryppyjä

Yksi joulu meni niin, että jouduin odottelemaan veljeni näkemistä tunteja, joten joulutunnetta ei meinannut tulla lainkaan - ei vaikka kaikki muu oli täydellistä: tupa oli täynnä ihania, rakkaita ihmisiä, lasten jännitystä ja sitä aaton kutinaa, mutta silti... Nyt sitten viime jouluna kömpiessäni hiljaiseen keittiöön odotti veljeni minua jo kahvipöydässä, jonne hän oli ajanut pitkän matkan todella aikaisin aamusta. Meinaan alkaa itkeä pelkästä muistosta siitä, kuinka iloiseksi tulin

[Punatonttu]

Hauska

Purkiherneet on ihan pakko olla. Saarioisten. Muu ei kelpaa. Muuten on joulu pilalla
Eihän sitä voi syödä ilman noita herneitä. Siis se makuhivellys, kun haarukassa on kinkkua, purkkiherneitä ja joku laatikoista. Se on niin taivaallinen elämys.
Joulusauna. Siis aattona. Lämpee abauttia aamusta iltaan. Joku sinne joskus ehkä menee. Ne parit kerrat, kun olen himoinnut et nt sinne saunaan (kun on ollut sopiva rako ja luppoaikaa) niin en ole päässyt. Joo ja syy molemmissa kerroissa ollut sama. Tikit.

Ja kai toi on jo perinne meillä, että pääsee tai joutuu jouluaattona tikattavaksi. Sählä mikä sählä.

[Katikki]

MrsP, pointti onkin juuri siinä että deadline vaan siirtyy aikaisemmaksi, pakosta! Tunnen yhden ihmisen joka on siirtänyt joulunvieton joulupäivään koska ei ehdi saada kaikkea valmiiksi aattona... Siitähän se riippuu milloin aloittaa ja mihin tähtää. Aattele miten ihanaa, kun kaikki on itsellä valmista ja muut vielä hosuu

[rittie]

Aattele miten ihanaa, kun kaikki on itsellä valmista ja muut vielä hosuu

Minäkin olen tänä vuonna päättänyt tähdätä tähän. Ajattelen, että joulurauha laskeutuu meille sillä hetkellä, kun lähdemme ajamaan aatonaattona äitini haudalle. Mieheni yötyörupeama päättyy aatonaattoaamuna, joten nukkuu muutaman tunnin ja sitten yhden, kahden aikaan on aika lähteä ajelemaan hautausmaalle. Normaalisti olemme käyneet haudalla aattoaamuna, mutta tänä vuonna vietämme joulun täällä meillä, joten matka olisi liian pitkä.

Kun kaikki on aatonaattona puoliltapäivin valmista, on meidän joulummekin sitten valmis, ja joulurauha saa laskeutua. Pyrin pyhittämään tuon päivän puhtaasti lapsille ja lasten toiveille.

Oho, meni vähän ot:ksi.. Mutta mikähän meillä olisi sellainen oikea, pieni ja hieman kummallinen perinne.. Ennen (asuessamme vielä kaupungissa) kävimme aina jouluaattona Prismassa (eli naapurikaupassamme) aattoaamun hautausmaakäynnin jälkeen. Mitään ostettavaa ei välttämättä ollut, mutta tapana oli, että hautausmaalta kotiutuessa käytiin Prismassa. Sitten kuljeskeltiin hissukseen siellä ja ostettiin yleensä muodon vuoksi jokin alennussuklaarasia.

[Joulumyyrä]

Latvatähden jälkeen kuuseen laitetaan kynttilät, sitten nauhat ja sitten muut koristeet.

Juuri näin, tämä on ainoa oikea järjestys.

Ehdottomasti. Lisäksi loput koristeet laitetaan siinä järjestyksesssä, mitä on eniten ja viimeisenä ne muutamat yksittäiskappaleet. Vasta kun kaikki on valmista, keräännytään kaikki kuusen ympärille ja sytytetään valot. Ja pihalla aina ikkunan ohi kulkiessa on pakko kurkkia sisälle, miltä se kuusi näyttää ulospäin

Hauskoja tapoja kaikilla. Hassua, miten tärkeiltä jotkut pienetkin jutut tuntuu.

[kickstartmyheart]

En tähän hätään keksi itselläni olevan mitään yksittäistä kummallista tapaa, vaikka niitä varmasti onkin. Yleisesti kuitenkin olen huomannut suorastaan ahdistuvani, jos aattona tehdään jotain eri tavalla kuin olen tottunut. Toki näihin erilaisuuksiin sitten totun niiden toistuessa, mutta alkuun olen aina vähän shokissa

[Kiisa]

Hei, kertokaa nyt uteliaalle miten ne purkkiherneet eroaa pakastetuista, kun en ole koskaan purkitettuja syönyt. Mulle tää on tosi outo juttu.

[rittie]

Hei, kertokaa nyt uteliaalle miten ne purkkiherneet eroaa pakastetuista, kun en ole koskaan purkitettuja syönyt. Mulle tää on tosi outo juttu.

Jo pelkät herneet on riittävän outo juttu.. Ei vaan, mutta meidän perheessä niitä ei ole koskaan syöty, joten olen vähän yllättynyt niiden suosiosta.

[kuusipuu]

..............................

[Iip]

Hei, kertokaa nyt uteliaalle miten ne purkkiherneet eroaa pakastetuista, kun en ole koskaan purkitettuja syönyt. Mulle tää on tosi outo juttu.

Purkkiherneet on suolaisia, kuten kuusipuu jo kertoikin, ja rumemman värisiä. Ei ollenkaan sellaisia tuoreen vihreän sävyisiä.